Aloita lisäämisestä, älä kiellosta
Kun tavoitteena on tehdä arjesta kolesteroliystävällisempi, ensimmäinen askel ei tarvitse olla pitkä kieltolista. Usein on helpompaa miettiä, mitä haluaa saada useammin näkyviin: täysjyvää, kasviksia, marjoja, palkokasveja, kalaa, pähkinöitä tai kasviöljyjä.
Ruokaviraston ruokapohjaisissa suosituksissa painottuvat kasvikset, marjat, hedelmät, palkokasvit ja täysjyvävilja sekä kala, kasviöljyt, kasviöljypohjaiset levitteet, pähkinät ja siemenet. Tämä on hyvä ostoslista-ajattelu myös silloin, kun haluat pitää muutoksen arkisena.
Lähde tässä osiossa: Sydänliitto: Kolesteroli kohdalleen ruokavalinnoilla
Rasvan laatu on käytännön valinta
Sydänliiton mukaan ruokavalion rasvan laatu on keskeinen kolesteroliin vaikuttava tekijä. Käytännössä kyse on siitä, mitä tulee voin, rasvaisten maitovalmisteiden tai lihavalmisteiden tilalle: esimerkiksi rypsi- tai oliiviöljyä, kasvirasvalevitettä, pähkinöitä, siemeniä, kalaa tai palkokasveja.
Vaihto voi olla pieni. Kokeile yhtä asiaa kerrallaan: käytä ruoanlaitossa öljyä, valitse leivälle kasvirasvalevite tai lisää salaattiin öljypohjainen kastike. Tarkoitus ei ole poistaa kaikkea rasvaa, vaan tehdä sen laadusta arjessa helpommin näkyvä.
- Leipä: kokeile täysjyväleipää ja kasvirasvalevitettä.
- Lounas: rakenna lautaselle kasvisosa, täysjyvä tai peruna sekä proteiinin lähde.
- Välipala: hedelmä, marjat, kauratuote tai pieni kourallinen suolaamattomia pähkinöitä voi olla helppo alku.
- Päivällinen: vaihda osa lihasta papuihin, linsseihin tai kalaan silloin kun se sopii omaan ruokaan.
Lähde tässä osiossa: Sydänliitto: Kolesteroli kohdalleen ruokavalinnoilla
Kuitu tekee tavallisesta ateriasta vahvemman
Kuitua tulee etenkin täysjyväviljasta, palkokasveista, kasviksista, hedelmistä, marjoista, pähkinöistä ja siemenistä. Täysjyvä ei tarkoita vain yhtä puuroa: se voi olla ruisleipää, ohraa, kauraa, täysjyväpastaa tai täysjyväriisiä oman maun mukaan.
Jos kuitu ei vielä näy joka aterialla, tee siitä yksi kysymys ruokapäiväkirjaan: mistä tämän päivän kuitu tuli? Kysymys on usein hyödyllisempi kuin täydellisen grammamäärän tavoittelu.
Lähde tässä osiossa: Sydänliitto: Kolesteroli kohdalleen ruokavalinnoilla
Rakenna viikko toistoista
Valitse kaksi aamupalaa, kolme lounasta ja pari päivällistä, jotka oikeasti mahtuvat viikkoosi. Kun perusratkaisut ovat valmiina, jokainen ateria ei vaadi uutta päätöstä. Ruokapäiväkirja auttaa näkemään, mitkä valinnat toistuvat jo nyt ja missä kohtaa vaihtaminen olisi helpointa.
Jos sinulla on yksilöllisiä terveyteen, lääkitykseen tai laboratoriotuloksiin liittyviä kysymyksiä, keskustele niistä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Tämä opas on yleistä arjen hyvinvointitietoa, ei henkilökohtainen hoitosuunnitelma.
Lähde tässä osiossa: Sydänliitto: Kolesteroli kohdalleen ruokavalinnoilla
Tee omasta perusrungosta riittävän helppo
Hyvä perusrunko ei tarkoita samaa ruokalistaa joka päivä. Se tarkoittaa muutamaa tuttua ratkaisua, joista on helppo valita silloin, kun aikaa ei ole. Esimerkiksi yksi puuro- tai leipäaamupala, yksi papu- tai kalalounas ja yksi nopea kasvislisäke voivat olla enemmän hyödyksi kuin pitkä reseptilista.
Kun budjetti, maku tai perheen toiveet rajaavat valintoja, pidä kiinni yhdestä muutoksesta kerrallaan. Pakastemarjat, kaura, ruisleipä, pavut ja kauden kasvikset ovat esimerkkejä raaka-aineista, joita voi käyttää useammalla tavalla. Päiväkirjaan voi merkitä myös sen, mikä teki valinnasta mahdollisen.
Lähde tässä osiossa: Sydänliitto: Kolesteroli kohdalleen ruokavalinnoilla